Ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö tuntee kaksi sopimuksellista muotoa työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen. Nämä ovat koulutussopimus ja oppisopimus.
Koulutussopimuksen voi ajatella vanhan tyylisenä työharjoitteluna.
Koulutussopimus on palkaton, mutta vastineeksi tekemästään työstä opiskelijan tulee saada opetusta ja ohjausta työpaikalla. Kaikki harjoittelu on aina tavoitteellista ja kuuluu johonkin tutkinnon osaan, joka määrittelee tavoitteet.
Oppisopimuksessa opiskelija on työpaikalla palkattuna työntekijänä.
Työaika on vähintään 25 h / vko ja palkka vähintään TESin mukainen. Oppisopimusopiskelija voi olla uusi työntekijä, kausityöntekijä tai jo kalustoon kuuluva vakituinen työntekijä, joka haluaa kehittää itseään työnsä ohessa tai yritys tarvitsee lisää osaamista toimintansa tueksi. Tässä on valtava kehittymisen mahdollisuus osana strategista toiminnan kehitystyötä.
Ravintolatoiminnassa ja ravintolassa tapahtuvassa oppisopimuskoulutuksessa voi hyödyntää muun muassa seuraavia koulutuksia ja niiden eri osia:
- Keittiöhenkilökunta
- Salihenkilökunta
- Vuoroesimieheksi aikovat tai vuorovastaavina toimivat
- Esimiehet
- Päälliköt
- Yleinen toiminnan kehitys
Ammatillisen tutkinnon suoritti vuonna 2018 79 600 opiskelijaa.
Ammatillisia perustutkintoja suoritettiin 54 500, ammattitutkintoja 17 200 ja erikoisammattitutkintoja 7 900. Tutkinnon suorittaneita oli lähes 4 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Heistä 55 prosenttia oli naisia.
Tutkinnon suorittaneista 21 prosenttia oli oppisopimusopiskelijoita.
Tilastokeskus 9/2019
Osaaminen osoitetaan näyttötilaisuuksilla
Uuden ammatillisen koulutuksen ideologiaan kuuluu se, että jo hankittu osaaminen tunnistetaan ja se hyödynnetään olemassa olevana tietona tai taitona. Oppisopimuskoulutuksessa ei tarvitse kerrata jo osattua asiaa, vaan uutta tietoa rakennetaan olemassa olevan pohjalle. Koulutuksen alussa alan ammattiopettaja käy oppijan kanssa läpi, millaista osaamista jo on. Työpaikoilla tapahtuvissa näyttötilaisuuksissa opettaja ja työelämän edustaja yhdessä arvioivat osaamisen tason suhteessa tutkinnon perusteissa määriteltyihin kriteereihin. Näyttötilaisuuden ajatus on tunnistaa ja tunnustaa osaaminen. Aikaisemmin ajateltiin osaamisen kertyvän luokkahuoneissa – nykyideologian mukaan oppimista tapahtuu hyvin monimuotoisesti niin työpaikalla, virtuaalisesti kuin koulussakin. Henkilökohtaistamiskeskustelussa käydään läpi myös se suunnitelma, miten tavoitteiden mukainen osaaminen on tarkoitus hankkia.
Ammatillisesta oppilaitoksesta valmistuneiden sijoittuminen valmistumisen jälkeen. (vipunen.fi, Opetushallinnon tilastopalvelu 6/2020)
Tutkinnon osat mahdollistavat erityisosaamisen rakentamisen oppisopimuskoulutuksessa
Uusi lainsäädäntö tuo arvoonsa tutkintojen osat. Kaikki suoritettu osaaminen katsotaan arvokkaaksi eikä tavoitteena tarvitse olla koko tutkinto. Tutkinnon osien avulla voi rakentaa itselleen uniikin osaamiskokonaisuuden. Monessa työtehtävässä ja toimipaikassa on arvokasta tuntea työtehtäviä tukevia tai liiketoimintaa vahvistavia asioita.
Jos on suorittamassa koko tutkintoa, voi myös valita yhden tutkinnon osan mistä tahansa muusta tutkinnosta. Opiskelija voi myös lähtökohtaisesti suorittaa vain sen yksittäisen tutkinnon osan, joka on tarpeen. Tämän mahdollisuuden avulla voi räätälöidä itselleen uniikin osaamisrepun ja yritys saa käyttöönsä monialaista osaamista.
Kehittyvät työnkuvat
Viime vuosina on tullut ja tulevaisuudessa tulee vieläkin vauhdikkaammalla tahdilla työnkuvia, jotka eivät vastaa perinteisten tutkintonimikkeiden rooleja. Nykyisin varsin yleisiä ovat esimerkiksi aulapalvelut, joissa henkilön tulee hallita asiakaspalvelun lisäksi laajastikin asioita kiinteistön turvallisuudesta, ylläpidosta, mahdollisen aulan yhteydessä olevan ravintolatoiminnon hoitamisesta, ja jopa hotellityössä tutun concierge -palveluiden kaltaisesta monimuotoisuudesta. Uuden ammatillisen koulutuksen kautta on mahdollisuus erikoistua ja saada juuri tämänkaltaisiin työnkuviin oppia ja osaamisesta todistus suorittamalla oppisopimuksella eri tutkinnoista osia, jotka palvelevat tekijän työtä.
Osaamisen ennakointi
Monessa toiminnassa digitaalisuus, globalisaatio, liikkuvuus, ympäristöasiat ja yksilöllistäminen ovat arkipäivää ja monella alalla koko ajan vahvemmin tulevaisuuden suuntausta. Oletko oman toimintasi kautta tiedostanut huomisen osaamistarpeet? Haastetta on jo nyt valtavasti työvoiman saatavuuden kanssa. Miten turvataan tulevaisuus? Millä keinoilla koko alasta ja juuri Sinun työpaikastasi saadaan kiinnostava? Olisiko yksi mahdollisuus olla mahdollistaja ja eteenpäin katsovassa toiminnassa? Onko huomioitu jo ruoan 3D-tulostaminen? Erilaisten digitaalisten ja keinoälyn mahdollistamat palvelut ja toiminnot eivät ole vielä ravintola-alalla nähneet kuin alkua. Miten huimia ideoita ja palveluita voitaisiinkaan tuottaa! Voisiko näiden avulla saada innostettua uusia tulijoita alalle? Vaikka heidän intressinsä olisikin esimerkiksi jossain tulevaisuuden teknologiassa, mutta kannustamalla tutustumaan alaan, voisimme saada myös tätä tulevaisuuden näkökulmaa kiinnostavammaksi ristiinpölyttämällä ajatuksia eri aloista.
Vuonna 2018 oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa opiskeli 220 700 opiskelijaa. Opiskelijoita oli 3 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna.
Ammattitutkintokoulutuksessa opiskeli 34 600 ja erikoisammattitutkintokoulutuksessa 9 600. Oppisopimuskoulutukseen osallistui 57 400 opiskelijaa.
Opiskelijoista 21 900 opiskeli ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa, 19 600 ammattitutkintokoulutuksessa ja 15 900 erikoisammattitutkintokoulutuksessa
Tilastokeskus 2019
Otsikon kuva: Rene Asmussen palvelusta Pexels
