Kuvassa StaffPointilla kehityspäällikkönä työskentelevä Mira Elo
Helsingin kaupungin työllisyyspalvelujen, Uudenmaan TE-toimiston ja Stadin AO:n yhteinen Makoisaduuni-hanke tekee yhteistyötä henkilöstöpalvelualan yritys StaffPointin kanssa löytääkseen lisää uusia polkuja, joilla ravintola-alan työntekijät ja työpaikat kohtaisivat. StaffPointilla kehityspäällikkönä työskentelevä Mira Elo on keskittynyt juuri hotelli-, ravintola- ja catering-alaan.
”Tehtäväni on helpottaa meidän toimialan työvoimapulaa eli kehittää erilaisia keinoja ja projekteja yhteistyökumppaneidemme kanssa, jotta me pystyttäisiin varmistamaan työntekijöiden saatavuus alalla tulevaisuudessakin”, Mira kertoo.
Tässä on selkeä yhteys myös Makoisaduunin tarkoituksen ja tavoitteiden kanssa. Kysymykset siitä, mitkä ovat ravintola-alan työllistymisen kipukohdat, miksi tekijöitä ei ole ja miten tekijät saataisiin sitoutettua työhön, ovat kysymyksiä, joiden kanssa painitaan niin Makoisaduunin kuin Mirankin työssä jatkuvasti.
”Tämän alan arvostuksen ylläpitäminen ja eteenpäin vieminen vaatii pitkäjänteistä lobbaamista ja jatkuvaa rummutusta”, Mira toteaa.
”Meillä on henkilöstöpalvelualan yrityksenä herkullinen, mutta haastava rooli. Voimme tehdä paljonkin, mutta yhdessä asiakasyritysten kanssa. Tarvitsemme esimerkiksi kumppaneita, jotka tarjoavat kehitysprojektiin konkreettisen ravintolan, jossa työntekijät pääsisivät työskentelemään. Toisaalta StaffPoint on todellinen näköalapaikka alalle, sillä meillä on paljon niin isoja kuin pieniä yrityksiä asiakkaina. Heidän kanssaan me päästään sparraamaan tiiviisti. Me päästään kertomaan ja kuulemaan, mitä alalla tapahtuu ja me pystytään toimimaan työelämän asiantuntijana ja tiedon jakajana”, Mira kertoo.
Oppisopimuskoulutus tarjoaa yhden polun alalle
Ennen koronaa Makoisaduuni ja StaffPoint suunnittelivat muun muassa oppisopimuksiin ja sesonkityöhön liittyviä yhteisiä projekteja. Poikkeusolojen takia kaikki oli kuitenkin pakko laittaa hetkeksi jäihin. Projektien parissa jatketaan varmasti, kunhan ala on päässyt takaisin jonkinlaiseen tasapainotilaan.
”Oppisopimus on hyväksi todettu keino saada ravintola-alalle lisää työntekijöitä”, Mira kertoo. ”Monella ei ole mahdollisuutta esimerkiksi perhetilanteen tai taloudellisen tilanteen vuoksi enää lähteä kokoaikaisesti opiskelemaan. Kokemus ja osaaminen tulisi siis hankkia jotain kautta palkallisesti. Oppisopimus on siihen ihan loistava tapa.”
Oppisopimuskoulutus palvelee sekä työntekijää että työnantajaa. Työntekijä saa kartutettua sekä työkokemusta että alan osaamista ja suorittaa samalla tutkinnon tai tutkinnon osan. Työnantaja taas saa sitoutettua työntekijän tarjoamalla mahdollisuuden tutkinnon suorittamiseen, saa oppimiseen motivoituneen työntekijän ja pääsee opettamaan tekijän juuri heidän ravintolansa käytäntöihin. Jos ravintolalla on oppisopimuskoulutettavalle osoitettu ohjaaja, saa ravintola myös koulutuskorvauksen.
”Yritykset saattavat ajatella, että oppisopimuksissa pitää sitoutua tosi pitkäksi aikaa ja se ohjaaminen nähdään resurssihaasteena. Kun kerrot, että työntekijä voi suorittaa vaan tutkinnon osan, jonka suorittamiseen saattaa mennä esimerkiksi kaksi kuukautta, ja että ravintola saa siitä ohjaamisesta korvausta ja lisäksi osaavan työntekijän, jonka pääsee opettamaan talon tavoille, monen näkemys oppisopimuksesta muuttuu paljon positiivisemmaksi”, Mira kertoo.
”Ymmärretään, että oppisopimuskoulutus on hyödyksi niin ravintolalle kuin työntekijällekin – varsinkin, kun osaavista työntekijöistä on todella pulaa.”
Oppisopimus on palkallinen ja siitä saa TES:n mukaista palkkaa. Kannustimena ravintolalle on koulutuskorvaus, jonka määrä riippuu oppilaitoksesta ja siitä, suorittaako työntekijä ammattitutkintoa, perustutkintoa vai erikoisammattitutkintoa. Oppisopimuskoulutus on mahdollinen ihan kenelle tahansa. Oppilaitoksesta riippuen sen voi myös aloittaa lähes koska tahansa. Esimerkiksi Stadin AO:ssa on jatkuva haku eli sinne voi hakea milloin vain. Heti, kun sopiva paikka on löytynyt, voi koulutuksen aloittaa.
Oppisopimuskoulutuksesta voit lukea lisää täältä.
Muita StaffPointin keinoja ravintola-alan työvoimapulaa vastaan
”Me ollaan järjestetty onnistuneesti rekrykoulutuksia, joissa kohderyhmänä ovat olleet kokit. Kokin työ vaatii usein koulutuksen tai aiempaa työkokemusta, koska siinä on niin monta eri osa-aluetta. Koulutukset ovat olleet tosi hyviä ja osallistujista suuri osa on työllistynyt alalle”, Mira kertoo.
Rekrykoulutukset StaffPoint on järjestänyt yhteistyössä ELY-keskuksen ja TE-toimiston kanssa ja ne on tarkoitettu työttömille työnhakijoille. Koulutus kestää yleensä muutaman kuukauden, josta osa on lähiopetusta ja osa työssäoppimista. Koulutuksesta saa käytännön kokemusta ja sen tavoitteena on työllistää koulutettavat alalle.
Lisäksi juuri ennen koronan aiheuttamaa poikkeustilaa StaffPoint ehti aloittaa Perho PRO:n ja HOK Elannon kanssa yhteistyössä lähiesimiestyöhön suunnatun esimiesvalmennuksen oppisopimuskoulutuksena, jossa on mahdollista suorittaa esimiestyön erikoisammattitutkinnon osa.
”Koulutus ehti olla käynnissä pari viikkoa, jonka jälkeen se piti keskeyttää, kun ravintolat joutuivat sulkemaan ovensa. Suunnitelmissa on startata koulutus uudestaan syksyllä, jos vain mahdollista”, Mira sanoo.
Koronan vaikutukset alalle
”Tämän vuoden helmikuussa kerrottiin vielä, että ravintola-alalta puuttuu noin 10 000 työntekijää. Kuukauden päästä suurin osa alan työntekijöistä olikin lomautettuna”, Mira muistelee mennyttä kevättä.
”Nythän näyttäisi siltä, että huhti-toukokuu oli vaikein ja kesäkuussa alkoi piristyä – työntekijöitä on saatu kutsuttua lomautuksilta takaisin töihin. Uskon, että jos tätä menoa jatkuu, elokuu on jo vilkas. Sittenhän se kääntyy taas siihen, että työntekijöitä ei ole tarpeeksi. Luulen, että työntekijöiden tarve tulee vain kasvamaan entisestään”, Mira arvelee.
Koronan vaikutukset tuovat varmasti myös uusia haasteita ravintola-alan työvoimapulaan ja vaikuttavat alan houkuttelevuuteen työntekijöiden silmissä.
”Luulen, että korona tulee vaikuttamaan niin, että ihmiset haluavat enemmän turvaa. Nyt tosi monelta vedettiin matto alta. Varmaankin halukkuus vakituiseen työsuhteeseen tulee kasvamaan”, Mira sanoo.
Työnantajien toiminnalla on suuri merkitys alan arvostuksen ja houkuttelevuuden kasvattamisen näkökulmasta. ”Nyt kun työpaikkoja on ollut tarjolla paljon vähemmän kuin työnhakijoita, asiakasyrityksillä on riittänyt valinnanvaraa osaajista. Työntekijän hyvä kohtelu tulee vaikuttamaan merkittävästi siihen, mihin he hakevat jatkossa töihin, kun tilanne muuttuu taas työnhakijavetoiseksi. Työnhakijat pääsevät taas äänestämään jaloillaan.”
Poikkeustilanteessa on ollut Miran mielestä positiivisiakin vaikutuksia työelämän kannalta. ”Kaikki työ on varmasti arvostetumpaa nyt, koska mitään työtä ei voi enää ottaa itsestäänselvyytenä. Ei niin, että ”en mä jaksa mennä tänään töihin” vaan, että ”hei mä pääsen tänään töihin”. Näin ne kääntyy.”
Otsikon kuva: Heini Lahtinen / StaffPoint
