Ravintola-alan yritys voi hyödyntää ammatillista täydennyskoulutusta omalle henkilöstölleen ja tarjota henkilöstölle mahdollisuutta opiskella työn ohessa strategisen osaamisen kerryttämiseksi ja eteen tulevien tarpeiden mukaan. Näin pystytään sitouttamaan henkilöstöä ja tukemaan ammatillisia kasvutavoitteita. Myös yrittäjä itse voi tukea ja kasvattaa osaamistaan tutkintojen ja tutkinnon osien avulla.
Ravintola-alan toimintaa voisivat tukea esimerkiksi: lähiesimiestyön ammattitutkinto, ravintola- ja cateringalan perustutkinto, majoitus- ja ravitsemisalan esimiestyön erikoisammattitutkinto ja johtamisen ja yritystoiminnan erikoisammattitutkinto. Joskus myös katse alan ulkopuolelle voi olla paras vaihtoehto ja esimerkiksi tuotekehitystyön erikoisammattitutkinto tai kestävään kehitykseen liittyvä koulutus voi tuoda toivotun lisän liiketoiminnan suuntaa miettiessä.
Uuden ammatillisen koulutuksen oppimisen ideologia
Vuoden 2018 alussa ammatillista koulutusta uudistettiin merkittävästi. Uudistuksessa yhdisteltiin tutkintonimikkeitä, päivitettiin tutkintojen sisältöjä, muutettiin rahoitusmallia, muokattiin koulutusta työelämää paremmin palvelevaksi, siirryttiin osaamisperusteisuuden painottamiseen ja mahdollistettiin yksilöllisten koulutuspolkujen suunnittelu.
Näillä uudistuksilla tähdätään siihen, että yksilöiden osaamistarpeisiin voidaan vastata joustavasti tutkintojen, tutkinnon osien ja tutkintoon johtamattomien koulutusten avulla. Ei ole siis pakko opiskella koko tutkintoa ja opiskeluaika määräytyy sen mukaan, kuinka paljon ja miten uutta asiaa täytyy oppia suhteessa tavoitteisiin eli suoritetaanko koko tutkinto vai yksittäinen tutkinnon osa. Opiskelu on myös mahdollista aloittaa joustavasti koska tahansa esimerkiksi oppisopimuksella.
Tietoa uudistuneesta ammatillisesta koulutuksesta:
- Uusiutuva ammatillinen koulutus palvelee työelämää (Minedu)
- Taulukko: Mikä muuttuu työelämälle?
- Taulukko: Mikä muuttuu opiskelijalle?
- Taulukko: Mikä muuttuu koulutuksen järjestäjälle?
- Reformisanasto
- Mitä osaamisperusteisuus tarkoittaa? (video)
Oppisopimus vs. koulutussopimus
Milloin oppisopimus?
- Oppisopimuksella hankitaan ja vahvistetaan ammattia opiskelevan, rekrytoitavan tai jo työssä olevan henkilön osaamista.
- Oppisopimuskoulutus suunnitellaan aina yhdessä työnantajan kanssa.
- Oppisopimus sopii kaikenikäisille.
- Opiskelija on työsuhteessa yritykseen ja hän työskentelee keskimäärin vähintään 25h/viikko.
- Opiskelijalle maksetaan TES:n mukaista palkkaa. Opiskelija voi saada opintososiaalisia etuja.
- Työnantajalle voidaan maksaa erikseen sovittavaa koulutuskorvausta.
- Oppisopimuksessa voidaan sopia joko tutkinnon osan tai koko tutkinnon suorittamisesta.
Milloin koulutussopimus?
- Koulutussopimuksella hankitaan ja vahvistetaan osaamista työpaikalla opiskelijana (entinen työssäoppiminen).
- Koulutussopimus suunnitellaan aina yhdessä työnantajan kanssa.
- Sopii kaikenikäisille.
- Opiskelija ei ole työsuhteessa yritykseen ja työaika on 1-5 päivää viikossa. Tuntimäärä sovitaan yksilöllisesti.
- Työnantaja ei maksa opiskelijalle palkkaa tai tarjoa muuta korvausta. Opiskelija voi saada opintotukea ja muita opintososiaalisia etuja.
- Työnantajalle ei makseta koulutuskorvausta.
- Koulutussopimus suunnitellaan ja suoritetaan tutkinnon yksi tai useampi tutkinnon osa tai pienempi osa kerrallaan.
Sekä oppisopimuksessa että koulutussopimuksessa varmistetaan, että työpaikalta löytyvät opiskelua vastaavat työtehtävät, riittävästi tekemistä, tarpeelliset välineet ja henkilöstöä ohjaukseen.
Työnantajalle kumpikin vaihtoehto on hyvä ja molempi parempi!
Videoita oppisopimuskoulutuksesta ja koulutussopimuksesta:
- Oppisopimusopiskelusta: https://www.youtube.com/watch?v=ivCicX4-j8s
- Oppisopimus vs. koulutusopimus: https://youtu.be/wvZ6htXX4-0
- Mitä hyötyä yritykselle on oppisopimuksesta?: https://www.youtube.com/watch?v=BI4UpRDfF_4
- Yrittäjän oppisopimus: https://youtu.be/LtwLMN_5NUw
- Uniikit polut, tislaajaksi oppisopimuksella: https://youtu.be/BpTr683_DXE
- Työpaikalla tapahtuva oppiminen: https://youtu.be/AuJn_7R-j2M
Perustutkinto, ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto
Ammatillinen perustutkinto
Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelija saa ammatillisen perustutkinnon edellyttämän osaamisen ja ammattitaidon sekä valmiuksia yrittäjyyteen. Lisäksi opintoihin kuuluu jatko-opintoja ja ammatillisen kehittymisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Koulutuksen jälkeen opiskelija on valmis työelämään tai opintoja voi syventää jatkokoulutuksessa, esimerkiksi näyttötutkinnossa. Ammatillisen peruskoulutuksen voi suorittaa oppilaitoksessa ja/tai oppisopimuskoulutuksena.
Ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto
Jos opiskelija on jo hankkinut aikaisemmassa koulutuksessa, työssä tai harrastuksissa riittävän osaamisen ja taidot, voi tutkinnon suorittaa myös ilman koulutusta. Muodollista pohjakoulutusta ei vaadita. Koulutuksen järjestäjä päättää koulutuksen valintaperusteista. Ammatti- ja erikoisammattitutkinto suoritetaan aina näyttötutkintona, jossa osoitetaan ammattitaito. Ammattitutkintoon ei kuulu yhteisten tutkinnon osien opiskelua.
Ammattitutkinnossa osoitetaan alan ammattityöntekijältä edellytetty ammattitaito. Ammattitutkinto soveltuu jo työkokemusta hankkineelle osaamisen tunnustamiseen ja päivittämiseen tai ammattitaidon kehittämiseen. Ammattitutkinto voi olla myös väylä uudessa ammatissa tarvittavan ammattitaidon osoittamiseen.
Erikoisammattitutkinnossa osoitetaan alan vaativimpien työtehtävien hallinta. Erikoisammattitutkinto soveltuu hyvän ammattitaidon omaavalle osaamisen tunnustamiseen sekä osaamisen päivittämiseen ja vahvistamiseen.
Ammatillisissa perustutkinnoissa sekä ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa saa yleisen jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin.
Työpaikkaohjaaja
Työpaikkaohjaaja ohjaa ja näyttää parhaat reitit, mutta opiskelijan tehtävänä on löytää lopulta itse perille. Työpaikkaohjaaja on tärkeä lähihenkilö opiskelijalle työyhteisössä (mentori, kummityöntekijä). Työpaikkaohjaajan on hyvä tehdä samankaltaista työtä, jota ohjattava opiskelee. Työpaikkaohjaaja voi tehdä hyvän vaikutuksen koko työyhteisöstä ja saada aikaan muiden kanssa yhteenkuuluvuuden tunnetta. Ensimmäinen kokemus työssäoppimisesta määrää monelle suunnan ja sen, jatkavatko he kyseisellä alalla. Hyvä työpaikkaohjaus voidaan ajatella osana hyvää perehdytys- ja sitouttamisprosessia. Monelle nuorelle ensimmäiset työpaikassa tapahtuvat harjoittelujaksot antavat varmuutta sille, haluavatko he pysyä alalla.
Hyvällä ohjauksella ja tunnelman luomisella on korvaamaton vaikutus siihen, jääkö henkilö ylipäätään alalle.
Ohjaaja suunnittelee, ohjaa ja arvioi opiskelijan oppimista työpaikalla. Tässä onnistuu, kun ohjaaja on oman alansa ammattilainen ja tuntee opiskelijan oppimistavoitteet sekä niihin liittyvän tutkinnon/tutkinnon osat. Tärkeintä kuitenkin on se, että ohjaaja on motivoitunut ohjaamiseen. Ohjaamiseen osallistuu työyhteisöstä usein muitakin työntekijöitä ohjaajan lisäksi. Muut työntekijät tukevat ohjaajaa opiskelijan ohjaamisessa.
Ohjaajan kannattaa tutustua ePerusteet.fi –sivustolta ohjattavan opiskelijan tutkinnon osien tavoitteisiin ja keskustella tarkemmin opettajan kanssa.
Ohjaaminen on osa tämän päivän ammatillisuutta. Esimiehen kanssa on hyvä neuvotella ohjaamiseen vaadittavasta ajasta ja mahdollisuuksista. Ohjaamisen hyödyt jakaantuvat koko työyhteisöön. Oppisopimusopiskelijan kohdalla työpaikkaohjaukseen voi saada rahallista tukea. Kysy lisää oman alueesi oppisopimustoimistosta! Stadin AO:n oppisopimustoimiston puhelinnumero on 09 310 88431 ja sähköposti oppisopimus(at)hel.fi. Muut löydät oppisopimus.fi –sivulta.
Linkkejä työpaikkaohjaajille:
- OHJAAN.fi – apua työpaikkaohjaajille
- Palvelut työpaikkaohjaajille Stadin ammatti- ja aikuisopistossa
- Uudista yhteistyötä!
- Stadi osaa.fi – Tukea työpaikoille ja työpaikkaohjaajille
Työpaikkaohjaajan roolit ja tehtävät (lähde: ohjaan.fi)
Otsikon kuva: Riikka Lammi
